| Virtuaalimaailman näköalapaikalla |
|
05.09.2010 |

Tomi Minkkinen (vas.) ja Terhi Liimatainen ovat Konneveden lukion
ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Heidän mukaansa virtuaaliset
oppimispelit ja -ympäristöt lisäisivät opetuksen kiinnostavuutta tuomalla
uutta opiskeluun. Heidän mielestään on hyvä, jos tietokoneiden käyttö
opiskelussa lisääntyy.

Biologian oppitunti lähitulevaisuudessa: opiskelija vetää virtuaalikypärän
päähänsä, kiskoo datahanskat käsiinsä ja uppoutuu sademetsien ihmeelliseen
luontoon. Virtuaalimaailmojen käyttö oppimisen ympäristöinä kasvaa
lähivuosina – näin uskotaan ainakin Konnevedellä.
Opetushallitus myönsi 312 000 euroa Konneveden kunnalle hankkeeseen, jossa
selvitetään oppimispelien ja virtuaalimaailmojen käyttöä opetuksen tukena.
Kunta koordinoi oppimisympäristöjen kehittämishankkeita koko maassa
seuraavan kahden ja puolen vuoden ajan.
”Selvitämme, mitä tässä maassa tehdään oppimisympäristöjen kehittämiseksi
ja raportoimme siitä Opetushallitukselle”, kertoo Konneveden lukion
rehtori ja hankkeen koordinaattori Lauri Pirkkalainen.
Konneveden ei tarvitse suoriutua urakasta yksin. Kumppaneiksi ovat
lupautuneet lähialueiden kunnista Laukaa, Hankasalmi, Äänekoski ja
Jyväskylä. Myös Jyväskylän yliopisto on sitoutunut hankkeeseen.
”Yliopiston laitokset toimivat asiantuntijoina ja tekevät tutkimustyötä.
Projekti tuo osaajat yhteen ja lisää heidän vuorovaikustaan”, Pirkkalainen
kertoo.
Hän uskoo hankkeen kerryttävän tietoa ja lisäävän opetushenkilöstön
osaamista myös Konnevedellä. Tulevaisuuden trendien ennakoiminen on
vaikeaa, mutta ajan hermolla pysyminen on tärkeää koulumaailmassakin.
”Haluamme tarjota nuorille uusia kokemuksia ja mielenkiintoisia juttuja
myös täällä syvien metsien keskellä.”
Oppimisen tavat muuttuvat tekniikan kehittyessä. Muutos avaa
mahdollisuuksia, mutta asettaa myös uusia haasteita koulujen tavoille
tukea oppimista. Perinteinen oppikirja saa rinnalleen sosiaalisen ja
avoimen verkkoympäristön, jossa opitaan vuorovaikutuksen kautta.
Erityisesti virtuaalimaailmoissa opiskelijan osallisuuden kokemus ylittää
luokkahuonetyöskentelyn rajat.
Ensimmäiset kokeilut ovat jo takanapäin.
”Järjestimme englannin kielen virtuaalikurssin, jossa opiskelijat tekivät
yhteisen projektin amerikkalaisten ja japanilaisten kanssa. Vastaanotto
opiskelijoiden keskuudessa oli positiivinen”, Pirkkalainen kertoo.
Hänen mukaansa etäoppimisen todelliset mahdollisuudet ovat vasta
avautumassa.
”Pieni koulu ei pysty tarjoamaan kaikkea. Tietotekniikan avulla pystymme
luomaan nuorille monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet.
Virtuaalimaailmassa oppiminen on ajasta ja paikasta riippumatonta.”
Oppimistulosten tarkastelu on tärkeä osa käynnistyvää hanketta: tukevatko
uudet oppimispelit ja -ympäristöt opetusta? Pirkkalaisen mukaan
puuhamiesten on oltava hereillä ja selvitettävä, mistä opiskelijoille on
todella hyötyä ja mistä ei.
”Emme voi kulkea ainoastaan sen perässä, mikä näyttää hienolta.”
Pirkkalainen uskoo, että työskentely tietokoneen ääressä lisääntyy
lähivuosina. Muutos tulee näkymään myös arjen koulutyössä.
”Virtuaalimaailmat ovat vähemmän tallattu alue opetuksen kehittämisessä.
Oppimispelejä ei juurikaan ole Suomessa käytössä, vaikka erilaisia pelejä
on kautta aikojen käytetty opetuksen tukena. Nyt opiskelijoita vain
aktivoidaan tietokoneiden kautta.”
Jää nähtäväksi, lisääntyykö opiskelijoiden aktiivisuus tulevaisuuden
virtuaalikursseilla, ja ovatko oppimistulokset riittävän hyviä.
|