Impivaaran tilan entinen navetta Laukaassa on kokenut vuoden sisällä melkoisen muodonmuutoksen. Lehmän parsien sijaan tilan ovat vallanneet led-valot ja versojen kasvatuslaatikot.
Muutostyöt tähtäävät siihen, että Tuomas Oksasen Impivaara Vertical Farming Oy pääsee aloittamaan versojen kaupallisen tuotannon.
– Aloitin koeviljelyn tämän vuoden alussa. Kokeilussa on 14 kasvilajia, joista noin kolme valikoituu myyntiin, Oksanen kertoo.
Tuore yrittäjä innostui vertikaali- eli kerrosviljelystä Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologiopintojen aikana. Kerrosviljelyllä tarkoitetaan ekologista viljelymuotoa, jossa kasvit kasvavat kerroksittain led-valojen paisteessa lämpöeristetyssä tilassa.
– Suljetussa tilassa ilman hiilidioksiditasoa voi nostaa, jolloin kasveilla on enemmän polttoainetta kasvuun ja ne kasvavat tehokkaammin. Kasvien kastelu, tilan lämpötila ja ilmankosteus pystytään vakioimaan automaattijärjestelmillä, joita hän pystyy säätämään ja valvomaan myös etäyhteyksin.
Automaation hyödyntäminen mahdollistaa myös sen, että Oksanen pystyy tekemään yrittäjyyden ohessa agrologiopintoja.
Agrologiopinnot Tuomas Oksanen aloitti syksyllä 2020, koska kaipasi uutta näkökulmaa työelämään.
– Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2016, jonka jälkeen toimin kuutisen vuotta taloushallinnon asiantuntijatehtävissä.
– Agrologiopintoihin päädyin, koska isän kotitilalla oli tilukset valmiina ja niitä oli mahdollista hyödyntää.
Kerrosviljely tuli opinnoissa vastaan jo ensimmäisinä päivinä, kun uusille opiskelijoille näytettiin ”motivaatiovideoita” agrologin työstä. Yksi videoista esitteli lapinjärveläisen Robben pikku puutarhan yrittäjän Robert Jordaksen viljelmää.
– Innostuin heti ja halusin oppia kerrosviljelystä kaiken. Lopulta pääsin harjoitteluun Jordaksen puutarhalle. Minut otettiin lämpimästi vastaan, vaikka kerroin aloittavani kilpailevan yrityksen.
Oksanen on kiitollinen Jordaksen lisäksi lähipiirilleen ja Saarijärven Tarvaalan kampuksen henkilökunnalle, joka on tukenut yritysidean eteenpäin viemisessä.
– Ihan perusopinnotkin kasvibiologiasta ovat olleet hyödyllisiä, sillä ne ovat auttaneet hahmottamaan, miten eri kasvutekijät vaikuttavat kasvien kasvuun.
Oksanen myöntää, että opintojen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen on vaatinut tasapainottelua, mutta oppilaitoksesta on löytynyt joustoa.
– Teen toisen harjoittelun omassa yrityksessä ja myös opinnäytetyön yritykseen liittyen.
Ensimmäiset Impivaaran versot lähtevät kauppoihin ja ravintoloihin talven aikana. Tuomas Oksanen luottaa ekologisesti tuotetun lähiruuan kiinnostavan kuluttajia.
– Versot ovat terveystuote, sillä pienessä versossa on saman verran ravintoaineita kuin isossa kasvissa. Versot tuovat makua ja väriä esimerkiksi salaattiin. Lisäksi kynnys käyttää versoja on matala, koska tuote on käyttövalmis.
Kerrosviljelyyn keskittyneitä yrityksiä on Suomessa vasta kourallinen, mutta Oksanen uskoo viljelymuodon lisääntyvän lähivuosina.
– Isossa mittakaavassa kerrosviljelyn voi ajatella olevan yksi ratkaisu siihen, miten ruokitaan maapallon isompi väestömäärä pienemmällä pinta-alalla. Kerrosviljelyssä kasvit kasvat tasaisesti ympäri vuoden.
Yrittäjyys näkyy vahvasti agrologiopinnoissa
Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologikoulutus antaa hyvät eväät toimia yrittäjänä. Liiketoiminnan opetus on kuulunut jo pitkään koulutukseen, mutta syksyllä 2020 agribusiness-valmiuksien opetusta vahvistettiin edelleen.
– Jokainen agrologiopiskelija tekee opintojensa aikana liiketoimintasuunnitelman. Valmistuttuaan opiskelijat osaavat kehittää asiakaslähtöisiä ja innovatiivisia tuotteita ja palveluita uusinta tutkimustietoa ja teknologiaa hyödyntäen, kertoo tutkintovastaava Arto Riihinen JAMKin Biotalousinstituutista.
Liikeidean hiominen etenee vaiheittain. Esimerkiksi liiketoiminnan pilottien aikana opiskelijat pystyvät testaamaan liikeidean asiakastarvetta, tekemään tuotekehitystyötä ja kokeilemaan eri tuotantoprosesseja. Opinnäytetyössäkin voi syventyä johonkin oman liikeidean osa-alueeseen. Harjoittelu puolestaan tutustuttaa toimialan tapoihin ja alan yhteistyöverkostoihin.
Riihinen korostaa, että agribusineksen tulee olla kestävän kehityksen mukaista.
– On tärkeää hallita maa- ja metsätalouden ympäristövaikutukset ja on huolehdittava maaperästä, metsästä ja vesistöistä luonnonvaroja hyödynnettäessä. Ympäristöasiat on integroitu opintoihin, jotta löydetään taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja.
JAMKista valmistuvista agrologeista jopa yli kolmannes toimii yrittäjinä.
– Moni toimii yrittäjänä esimerkiksi maatalouden ja biotalouden erilaisten palvelujen parissa. Osalla opiskelijoista on kotitaustana maa- tai metsätila, ja he miettivät, jatkaako tilalla yrittämistä, Riihinen kertoo.
– Kaikista agrologeista ei tarvitse tulla yrittäjiä, vaikka agribusiness korostuukin opinnoissa. Sisäisen yrittäjyyden valmiuksia tarvitaan palkkatyössäkin.
Agrologien työllisyystilanne on hyvä. Agrologit toimivat neuvonta- ja järjestötyössä, EU- ja maaseutuhallinnon tehtävissä, hanketyössä, maatalouskaupassa sekä maataloutta lähellä olevassa teollisuudessa, liikelaitoksissa ja opetustehtävissä.
Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Koulutus & Rekry -liitteessä. Lue näköislehti maksutta.